Ystäväni autosta vietiin poliisin toimesta kilvet. Pahemmanlaatuinen unohdus oli käynyt.
Ovat kuulemma turvassa katsastuskonttorissa. Lienevät olevan oravannahkautettavissa johonkin sopivaan ajoneuvoon liittyvään toimenpiteeseen.
Minulle vastaavanlainen toiminta -siis mokailu liittyen kulkuvälineisiin- on varsin tuttua - lähes jokapäiväistä. En siis hyperventiloi pienistä takapakeista.
Jokunen vuosi sitten vein lantikkani kädestä taluttaen katsastukseen. Kyselin, että onhan ok tuoda rakkine terveystarkastukseen jo muutamaa päivää ennen hoo-hetkeä?
Oli kuulemma aivan asiallista toimintaa.
Sitä kuitenkin hämmästelivät, että miksi en ollut tehnyt kyseistä suoritusta vuosi takaperin, jolloin katsastus olisi pitänyt suorittaa??!
Selvisin kuitenkin koko vuoden pälkähästä, koska olen lähes täydellinen kuljettaja, enkä näinollen joutunut pysäytetyksi kertaakaan ;)
perjantai 4. helmikuuta 2011
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
VUKSU-SHOW
Kuulin viime viikonloppuna surullisen uutisen: "Jutta Urpilainen on kiva". WTF!!!? Kuinka voin enää ikinä kritisoida Jutan toilailuja? Kivaa ei ole mukava morkata.
Vesa Keskinen taas ei ole kiva. Ei voi olla!
Jos joku sanoo Vesan olevan kiva, vaadin tästä TODELLA monisäikeisen selvityksen, mielellään powerpoint-henkisenä videoklippien kera.
Kuitenkin, jos joku Vesan tummista leikkikaluista kehuu häntä kivaksi omalla afrikkalaisella kielellään -tai tulkin välityksellä-, annan sen tapahtua ilman vaatimuksia tietäen, että Teemu Selännekin kehui rahasta Power Balance-ranneketta.
Kaatuileeko Teemu muuten nyt enemmän kun PB paljastui huijaukseksi?
Ystäväni HeikkiKalevi oli osunut eilispäivänä liikkuvan kuvan ääreen juuri kun Tuurin kalifi oli pannut parastaan. En nähnyt kyseistä jaksoa, mutta HK:n purskahdus oli niin raju, että voin hyvin kuvitella viihdespektaakkelin sisällön.'
Muutaman kerran saman kanavavirheen tehneenä pystyin kommentoimaan FB päivitykseen seuraavaa: "Vesa on ihan paras koomikko maassamme. Tietämättään. Vesa laajentaa viikko viikolta myötähäpeän rajoja. Vesan täytyy olla Tuksun veli.".
Toim. huom! Jos toinen tietää olevansa toisen sisko tai veli, sen on HETI informoitava tietämätöntä. Tällaista tilaisuutta ei Suomen kansalta saa viedä hupiloimalla tiedonsiirtoa!
Kun Vesa ja Tuksu (kutsuttakoon heitä yhteisesti "Vuksuksi") liittoutuvat höhöttämään toisilleen hukatun sisaruselämänsä tapahtumista (mehän ne tiedämme, mutta Vuksu ei taida osata lukea) on varmaa, että syntyy sellainen tositeevee-spektaakkeli, että housut huutavat viikottain paniikissa: "EI LISÄÄ NAURUKAKKAA, EI LISÄÄ...!"
Mutta minä en välitä mitä kalsarit ajattelee. Palan halusta päästä VIP-matkalle Vuksulandiaan.
Vuksulandiassa ihmiset esiintyvät oikeilla nimillään. Win Capitan istunnoissa näin ei ilmeisesti ole. Kihlakunnansyyttäjän nimi ei VOI olla Mika Appelsin !!?
Olen aina luullut, että Ed Harley on keksitty nimi. Tai Veikko Varis ja Ossi Orava. Mutta jos Appelsin on aito, heittää koko lapsenomainen niminaivismini hallitsemattoman voltin.
Vesa Keskinen taas ei ole kiva. Ei voi olla!
Jos joku sanoo Vesan olevan kiva, vaadin tästä TODELLA monisäikeisen selvityksen, mielellään powerpoint-henkisenä videoklippien kera.
Kuitenkin, jos joku Vesan tummista leikkikaluista kehuu häntä kivaksi omalla afrikkalaisella kielellään -tai tulkin välityksellä-, annan sen tapahtua ilman vaatimuksia tietäen, että Teemu Selännekin kehui rahasta Power Balance-ranneketta.
Kaatuileeko Teemu muuten nyt enemmän kun PB paljastui huijaukseksi?
Ystäväni HeikkiKalevi oli osunut eilispäivänä liikkuvan kuvan ääreen juuri kun Tuurin kalifi oli pannut parastaan. En nähnyt kyseistä jaksoa, mutta HK:n purskahdus oli niin raju, että voin hyvin kuvitella viihdespektaakkelin sisällön.'
Muutaman kerran saman kanavavirheen tehneenä pystyin kommentoimaan FB päivitykseen seuraavaa: "Vesa on ihan paras koomikko maassamme. Tietämättään. Vesa laajentaa viikko viikolta myötähäpeän rajoja. Vesan täytyy olla Tuksun veli.".
Toim. huom! Jos toinen tietää olevansa toisen sisko tai veli, sen on HETI informoitava tietämätöntä. Tällaista tilaisuutta ei Suomen kansalta saa viedä hupiloimalla tiedonsiirtoa!
Kun Vesa ja Tuksu (kutsuttakoon heitä yhteisesti "Vuksuksi") liittoutuvat höhöttämään toisilleen hukatun sisaruselämänsä tapahtumista (mehän ne tiedämme, mutta Vuksu ei taida osata lukea) on varmaa, että syntyy sellainen tositeevee-spektaakkeli, että housut huutavat viikottain paniikissa: "EI LISÄÄ NAURUKAKKAA, EI LISÄÄ...!"
Mutta minä en välitä mitä kalsarit ajattelee. Palan halusta päästä VIP-matkalle Vuksulandiaan.
Vuksulandiassa ihmiset esiintyvät oikeilla nimillään. Win Capitan istunnoissa näin ei ilmeisesti ole. Kihlakunnansyyttäjän nimi ei VOI olla Mika Appelsin !!?
Olen aina luullut, että Ed Harley on keksitty nimi. Tai Veikko Varis ja Ossi Orava. Mutta jos Appelsin on aito, heittää koko lapsenomainen niminaivismini hallitsemattoman voltin.
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Mammuttifielee, kiitos!
Kotiuduin juuri luokkakokouksesta.
Kuuleman mukaan kyseisenlaiset ovat joillekin ahdistavia tilaisuuksia.
Eivät ole meille.
Olemme syväjäädytetty luokka. Aina kun tapaamme, olemme entisen näköisiä.
Mielestäni laulamme kuitenkin paremmin kuin ennen.
Eilisen jälkeen uskon, että mammutti tekee paluun. Tästä olen varma.
Epävarma olen kuitenkin siitä, että päästäänkö mammutteja metsästämään joutsenia aiemmin.
Metsästäjänä ja lihansyöjänä odotan mammuttikannan villiintymistä vesi kielellä.
Tekohengityksellä pihisevien maanviljelijelijöiden kannattaa olla tällöin etupellossa. Ladoissa ja navetoissa on alettava valmistaa pakastimia. ISOJA ja paljon.
Voiko mammutista tehdä pieniä annoksia? Vaikeaa se saattaa olla.
Mammutista tulee perusihmisen peruselintarvike, koska gourmet-ravintoloiden kolmen gramman annoksiin mammutti ei mahdu.
Jos mammutin pesee vahingossa 9kymmenessä asteessa, se saattaa kuitenkin mahtua kummallisiinkin rakosiin.
Kehtaisitko kuitenkaan kirjailla ravintolasi menuun "MAMMUTTI"annoksen, jos se ei sellainen olisi?
Miesasiamiehenä (ei liity asiaan millään lailla) ja kaikkien asioiden tasa-arvovaltuutettuna tulen pitämään huolta siitä, että mammuttia kohdellaan lautasella kuten kaikkia muitakin elollisia olentoja.
Mammutillakin on oltava peusoikeudet!
Kuuleman mukaan kyseisenlaiset ovat joillekin ahdistavia tilaisuuksia.
Eivät ole meille.
Olemme syväjäädytetty luokka. Aina kun tapaamme, olemme entisen näköisiä.
Mielestäni laulamme kuitenkin paremmin kuin ennen.
Eilisen jälkeen uskon, että mammutti tekee paluun. Tästä olen varma.
Epävarma olen kuitenkin siitä, että päästäänkö mammutteja metsästämään joutsenia aiemmin.
Metsästäjänä ja lihansyöjänä odotan mammuttikannan villiintymistä vesi kielellä.
Tekohengityksellä pihisevien maanviljelijelijöiden kannattaa olla tällöin etupellossa. Ladoissa ja navetoissa on alettava valmistaa pakastimia. ISOJA ja paljon.
Voiko mammutista tehdä pieniä annoksia? Vaikeaa se saattaa olla.
Mammutista tulee perusihmisen peruselintarvike, koska gourmet-ravintoloiden kolmen gramman annoksiin mammutti ei mahdu.
Jos mammutin pesee vahingossa 9kymmenessä asteessa, se saattaa kuitenkin mahtua kummallisiinkin rakosiin.
Kehtaisitko kuitenkaan kirjailla ravintolasi menuun "MAMMUTTI"annoksen, jos se ei sellainen olisi?
Miesasiamiehenä (ei liity asiaan millään lailla) ja kaikkien asioiden tasa-arvovaltuutettuna tulen pitämään huolta siitä, että mammuttia kohdellaan lautasella kuten kaikkia muitakin elollisia olentoja.
Mammutillakin on oltava peusoikeudet!
perjantai 28. tammikuuta 2011
HeiJari
Jari Sarasvuo istui tänään sohvalle. Pienempänä.
Inhosin Sarasvuota ennen tätä.
Sarasvuo puhui opetuslapsilleen aina egoltin kieltä, egomonipilven ytimestä.
Olin varma että Jarin lapsesta tulee egovekara.
Mutta tänään Sarasvuo ei järjestänyt jeesuskatsausta.
Hän tuli studioon kiihkottomana, kiimattomana.
Onko Jari muutettu-, vai muuttunut mies?
Joka tapauksessa hän on kuunneltavampi kuin oksettavana:
rauhallisen analysoiva, seesteinen, uskottavuutta huokuva Obama-henkinen suomalainen mies.
Nyky-Jaria kuuntelisi pitkäänkin. Varsinkin aamuisin.
Mutta valitettavasti Sarasvuotakaan ei voi kutsua haastateltavaksi joka päivä.
Kun aamuteeveehen ei ole enää aikoihin rekrytoitu heteromiehiä (onko aihetta keskusteluun heterokiintiöistä?), Jarin kokoisia aukkoja löytyy ainoastaan parhaaseen katseluaikaan.
Huippupaikalla Jarista pääsee nauttimaan melkoinen populaatio, mutta illalla Jarismin vaikutus yhteiskuntaamme on aamua vähäisempi.
Vartti Jaria aamuisin voisi muuttaa maailman.
Inhosin Sarasvuota ennen tätä.
Sarasvuo puhui opetuslapsilleen aina egoltin kieltä, egomonipilven ytimestä.
Olin varma että Jarin lapsesta tulee egovekara.
Mutta tänään Sarasvuo ei järjestänyt jeesuskatsausta.
Hän tuli studioon kiihkottomana, kiimattomana.
Onko Jari muutettu-, vai muuttunut mies?
Joka tapauksessa hän on kuunneltavampi kuin oksettavana:
rauhallisen analysoiva, seesteinen, uskottavuutta huokuva Obama-henkinen suomalainen mies.
Nyky-Jaria kuuntelisi pitkäänkin. Varsinkin aamuisin.
Mutta valitettavasti Sarasvuotakaan ei voi kutsua haastateltavaksi joka päivä.
Kun aamuteeveehen ei ole enää aikoihin rekrytoitu heteromiehiä (onko aihetta keskusteluun heterokiintiöistä?), Jarin kokoisia aukkoja löytyy ainoastaan parhaaseen katseluaikaan.
Huippupaikalla Jarista pääsee nauttimaan melkoinen populaatio, mutta illalla Jarismin vaikutus yhteiskuntaamme on aamua vähäisempi.
Vartti Jaria aamuisin voisi muuttaa maailman.
lauantai 22. tammikuuta 2011
Ymmärrätkö sinä?
Törmäsin tänään ihmiseen, joka oli yhdessä minuutissa kahta mieltä. Samasta asiasta.
Ihmettelin hetken ja sitten hämmästelin kuinka itsekään en ollut kyseisestä asiasta kumpaakaan mieltä..
Minulla on kohtuullisen vahvat mielipiteet. Monella on. Ja kaikilla ihan omat.
Yritän ymmärtää muitakin. Ja usein ymmärränkin. Niitäkin, jotka ovat kanssani eri mieltä. Usein se on vaikeaa. Ymmärrätkö sinä?
Hankalaa on pojille ja tytöille ymmärtää erimielisiä.
Erimielinen on kummajainen.
Mutta onko erimielinen väärää mieltä?
Olenko minä oikeamielinen?
Kumpaa mieltä pitäisi olla?
Jos toinen huutaa ja toinen on hiljaa - kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä?
Onko "kumpi" edes sana? Ja jos on, niin minkä kielinen?
Kuka sen sanoo mikä on oikea mielipide?
Mihin asiaan?
Kuka kasvattaa lapset oikein?
Minkälaiset lapset?
Tyttö vai poika?
Vauhdikas vai rauhallinen?
Kuka tekee oikeanlaisen sinapin?
Kaikkien suuhun?
Onko sinun suusi oikeanlainen suu? Onko?
Onko iso hyvä, vai onko pieni hyvä? Kuinka pieni tai kuinka suuri?
Kuinka iso on tarpeeksi iso?
Onko parempi olla sopivan oikeassa vai sopivan väärässä?
Olemmeko koskaan oikeassa tai väärässä?
Ihmettelin hetken ja sitten hämmästelin kuinka itsekään en ollut kyseisestä asiasta kumpaakaan mieltä..
Minulla on kohtuullisen vahvat mielipiteet. Monella on. Ja kaikilla ihan omat.
Yritän ymmärtää muitakin. Ja usein ymmärränkin. Niitäkin, jotka ovat kanssani eri mieltä. Usein se on vaikeaa. Ymmärrätkö sinä?
Hankalaa on pojille ja tytöille ymmärtää erimielisiä.
Erimielinen on kummajainen.
Mutta onko erimielinen väärää mieltä?
Olenko minä oikeamielinen?
Kumpaa mieltä pitäisi olla?
Jos toinen huutaa ja toinen on hiljaa - kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä?
Onko "kumpi" edes sana? Ja jos on, niin minkä kielinen?
Kuka sen sanoo mikä on oikea mielipide?
Mihin asiaan?
Kuka kasvattaa lapset oikein?
Minkälaiset lapset?
Tyttö vai poika?
Vauhdikas vai rauhallinen?
Kuka tekee oikeanlaisen sinapin?
Kaikkien suuhun?
Onko sinun suusi oikeanlainen suu? Onko?
Onko iso hyvä, vai onko pieni hyvä? Kuinka pieni tai kuinka suuri?
Kuinka iso on tarpeeksi iso?
Onko parempi olla sopivan oikeassa vai sopivan väärässä?
Olemmeko koskaan oikeassa tai väärässä?
perjantai 21. tammikuuta 2011
Kuinka helppoa olisi olla aina oikeassa. Aina.
Oikeassaolemisen vaikeus piilee siinä, että osaako ottaa muiden oikeassaolemisen huomioon.
Oikeassaolemisen forrestgump on niin oikeassa, että ymmärtää muidenkin olevan yhtä oikeassa kuin itsekin on.
Neuvostoliitossa kaikki olivat aina yhdessä oikeassa. Ja pitkään. Lopulta Neuvostoliittolaiset ymmärsivät, että kaikkien yhteinen oikeassaolo ei ollutkaan oikea tapa olla oikeassa.
Neuvostoliittolainen on siis ymmärtämykseltään ylivertainen kiinalaisen kanssa.
Kiinalainen ei ymmärrä vieläkään, että muurahainen on ainoa elollinen olento, joka on saanut kommunismin toimimaan..
Itsekin toivoisin, että kaikilla olisi hyvä olla...ukko ei hakkaisi akkaa...akka ei kyykyttäisi ukkoa...lapset pillittäisivät ainoastaan kodin ulkopuolella...työpaikalla kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen...harrastellessa huono tukisi hyvää ja -hyvä huonoa..
Mutta ei se maailma noin pyöri.
Mene peilin eteen...tutki itseäsi...jos pystyt parempaan - tee se.. :)
Oikeassaolemisen vaikeus piilee siinä, että osaako ottaa muiden oikeassaolemisen huomioon.
Oikeassaolemisen forrestgump on niin oikeassa, että ymmärtää muidenkin olevan yhtä oikeassa kuin itsekin on.
Neuvostoliitossa kaikki olivat aina yhdessä oikeassa. Ja pitkään. Lopulta Neuvostoliittolaiset ymmärsivät, että kaikkien yhteinen oikeassaolo ei ollutkaan oikea tapa olla oikeassa.
Neuvostoliittolainen on siis ymmärtämykseltään ylivertainen kiinalaisen kanssa.
Kiinalainen ei ymmärrä vieläkään, että muurahainen on ainoa elollinen olento, joka on saanut kommunismin toimimaan..
Itsekin toivoisin, että kaikilla olisi hyvä olla...ukko ei hakkaisi akkaa...akka ei kyykyttäisi ukkoa...lapset pillittäisivät ainoastaan kodin ulkopuolella...työpaikalla kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen...harrastellessa huono tukisi hyvää ja -hyvä huonoa..
Mutta ei se maailma noin pyöri.
Mene peilin eteen...tutki itseäsi...jos pystyt parempaan - tee se.. :)
torstai 6. tammikuuta 2011
Ihmeellinen luonto, osa 1
Olin tänään metsällä. Melkoisen kummallinen päivä oli:
Ensin törmäsimme ilveksen jälkiin rusakon jälkiä seuratessamme. Sitten hangesta pilkotti jäniksen käpälä, minkä jatkona oli ainoastaan kankku ja pala alaselkää. Ilveksen jääkaappi. Emo lähti töihin ja jätti koulusta tuleville lapsille pöperöä pöytää. Emme löytäneet mikroa, emmekä viestiä.
Sitten ystäväni Kusti jahtasi pitkäkorvaa pitkän pätkän ympäri pitäjää. Kusti on pieni beagle jolla on suuri sydän. Mutta iso sydänkään ei meinaa auttaa aukeiden metrisessä lumessa. Perässä silti pysyttiin. Ei kuitenkaan niin lähellä, että Gustavo olisi pystynyt pelastamaan jänistä kilpailevan metsästäjän halpamaiselta hyökkäykseltä. Kesken kiivaan ajon iski nimittäin koukkunokka kanahaukka rusakon niskaan keskellä peltoa ja -täyttä laukkaa. Pitkät painit, lumi pöllysi, mutta jänis pääsi livahtamaan karkuun. Ei kuitenkaan selvinnyt pupu, vaan löytyi tunnin päästä kuolleena keskeltä metsää. Ei ole tylsä harrastus tämä ;)
Ensin törmäsimme ilveksen jälkiin rusakon jälkiä seuratessamme. Sitten hangesta pilkotti jäniksen käpälä, minkä jatkona oli ainoastaan kankku ja pala alaselkää. Ilveksen jääkaappi. Emo lähti töihin ja jätti koulusta tuleville lapsille pöperöä pöytää. Emme löytäneet mikroa, emmekä viestiä.
Sitten ystäväni Kusti jahtasi pitkäkorvaa pitkän pätkän ympäri pitäjää. Kusti on pieni beagle jolla on suuri sydän. Mutta iso sydänkään ei meinaa auttaa aukeiden metrisessä lumessa. Perässä silti pysyttiin. Ei kuitenkaan niin lähellä, että Gustavo olisi pystynyt pelastamaan jänistä kilpailevan metsästäjän halpamaiselta hyökkäykseltä. Kesken kiivaan ajon iski nimittäin koukkunokka kanahaukka rusakon niskaan keskellä peltoa ja -täyttä laukkaa. Pitkät painit, lumi pöllysi, mutta jänis pääsi livahtamaan karkuun. Ei kuitenkaan selvinnyt pupu, vaan löytyi tunnin päästä kuolleena keskeltä metsää. Ei ole tylsä harrastus tämä ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)