Muutosten keskellä

Joudun tuottamaan pettymyksen.
Minulla ei ole mitään Jutta Urpilaiseen liittyvää (vaalit tulee - Jutta on hiljaa) sanottavaa, eikä Räsäsmi-aiheita (Päivi on hiljaa, koska tulee vaalit). Beanismikin on pannassa, koska sain ne sakkokaksoset ja joudun köröttelemään mummojen seassa sulavasti rallattelevien autoilijoiden kiusana. Ei saa hölmöillä - ei edes vahingossa, tai tulee penaltti.
Näistä kaikista pyydän nöyrimmin anteeksi.

Mutta kun nyt katselen Yle:n ykköseltä "Tauno Tukevan Sotaa", tuli (taas) mieleeni se kuinka olisinkaan halunnut elää isoisäni Jalon elämän.

Jalmari syntyi 1900-luvun alkupuolella ja kuoli sen lopulla. Kuinka paljon maailma muuttuikaan hänen elinaikanaan!
Jalmari näki Suomen(kin) muuttuvan hevosyhteiskunnasta nettiyhteiskuntaan kaikkine krumeluureineen.
Tuli autoja, televisioita, kuulentoja, päällystettyjä teitä, kaupungistumista, teollistumista, peruskouluja, bisnestymistä, tietokoneita, internettiä, jne.

Voiko maailma koskaan enää muuttua yhtä paljon kuin 1900-luvun aikana? Jos muuttuu, niin tulemme elämään perin kummallisessa maailmassa.

Tänään kyseiset eivät ihmetytä enää pätkääkään.
Nykyään suurin ihmettelyn aihe on se, että miten järkevähköt ihmiset voivat katsoa Salattuja Elämiä kuolematta myötähäpeään..